2015 Etelä-Sudanissa alettiin jälleen tuntea toivoa. Vuosikymmenien epävakauden ja repivän sisällissodan jälkeen rauha palautui tähän maailman tuoreimpaan valtioon.

Vain kymmenen vuotta Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen maan asukkaita uhkaa vakava nälänhätä. Sota, väkivalta, taloudellinen romahdus, koronavirus, kuivuus ja sadon menetys ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet siihen, että etelä-sudanilaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja tarvitsevat nyt tukea.

Monica Nyanut Nyok, 32-vuotias viiden lapsen äiti näyttää Warrap-ruokajakelukeskuksesta saamiaan ruokatarvikkeita.

Jemima Tumalu

Viiden lapsen äiti Monica Nyanut on joutunut perheineen lähtemään kotoaan maan sisäisiksi pakolaisiksi. Heidän lisäkseen noin 2 miljoonaa etelä-sudanilaista on samassa tilanteessa. “Aikaisemmin pystyin elättämään perheeni hyvin. Saimme täydennystä ruokavalioomme maatilaltamme. Viimeaikaiset tapahtumat ovat vieneet meiltä hyvän elämän”, hän kertoo. ”Äitinä tunnen tuskaa, kun perheeni joutuu nukkumaan nälkäisenä”, hän lisää.

”Elämä on muuttunut vaikeammaksi ja usein syömme vain kerran päivässä. Kauppani ei enää menestynyt, sillä monet asiakkaistani joutuivat muuttamaan turvallisemmille seuduille. Ilman ruoka-apua moni Pohjois-Tonjin asukkaista olisi jo kuollut nälkään“, kertoo Monica.

Maan sisäisten pakolaisten asutus Etelä-Sudanissa. YK:n pakolaisjärjestön mukaan noin 2 miljoonaa etelä-sudanilaista on joutunut lähtemään maan sisäisiksi pakolaisiksi. Lisäksi miljoonat muut ovat paenneet väkivaltaa, nälkää ja levottomuuksia rajojen yli Etiopiaan, Ugandaan ja Sudaniin.

Emmanuel Ondogo & Jemima Tumalu

Ryhmä maan sisäisiä pakolaisia Achol Akechin kylässä odottamassa ruoka-apua. He ovat olleet pakolaisina kolme kuukautta, eikä heillä ole riittäviä selviytymiskeinoja. Väkivalta ja konfliktit jatkuvat, mikä pakottaa heidät asumaan leirillä ja turvautumaan humanitaariseen apuun.

Jemima Tumalu

Ruokaturvan heikentyminen uhkaa monien pakolaisten elämää Etelä-Sudanissa. Vuonna 2017 moniin osiin maata julistettiin nälänhätä, joka on lisääntyneiden levottomuuksien johdosta vain pahentunut.

Vaikka ruoka-apu on elintärkeää, sen perille saaminen voi olla vaikeaa vaarallisilla seuduilla. World Visionin ruoka-apuprojekti toimii yhdessä YK:n Maailman ruokaohjelman kanssa jakaen maissia, kasviöljyä, papuja, suolaa ja muita ruokatarvikkeita maan sisäisille pakolaisille Etelä-Sudanissa.

Vuoden 2021 maaliskuussa 64 000 ihmistä, joista 42 579 oli lapsia, sai apua ruokajakelusta, kouluruokailusta ja muista ruoka-avun ohjelmista.

Etelä-Sudanin, Kongon Demokraattisen Tasavallan ja Afganistanin kaltaisissa paikoissa ruoka on enemmän kuin ateria. Se on elinehto.

Agar Mayom, pian kuuden lapsen äiti, tuli Warrap-ruokajakelukeskukseen hakemaan ruoka-apua ja maissi-soijasekoitusta. ”Tämä jauhe vahvistaa minua ja syntymätöntä lastani”, hän kertoo.

Jemima Tumalu

Mitä sinä voit tehdä?

Tällaisten tarinoiden kuuleminen saattaa aiheuttaa voimattomuuden tai riittämättömyyden tunteita. Yhdessä voimme kuitenkin saada aikaan pysyviä muutoksia.

Tässä kolme tapaa auttaa:

  1. 1

    Lahjoita

    Jokaisella lahjoituksella on väliä. Suojele lapsia kriiseissä -lahjoittajana autat maailman vaarallisimmissa paikoissa eläviä lapsia.

    Ryhdy kuukausilahjoittajaksi
  2. 2

    Jaa tarina somessa

    Tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Auta jakamalla tietoa avun tarpeesta ja siitä, miten voimme yhdessä auttaa maailman vaarallisimmissa paikoissa eläviä lapsia.

Opi lisää

Etelä-Sudan

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista heinäkuussa 2011 Afrikan pisimmän sisällissodan jälkeen. Itsenäisyys ei kuitenkaan tuonut maahan rauhaa, vaan uusi sisällissota puhkesi kaksi vuotta myöhemmin.

  • Neljä miljoonaa ihmistä on joutunut muuttamaan ja 400 000 on kuollut vuoden 2013 jälkeen.
  • Aseistautuneet ryhmät ovat systemaattisesti nälkiinnyttäneet kansaa tuhoamalla viljasatoja ja valtaamalla maata, estämällä näin samalla vastustajiaan saamasta hyödykkeitä.
  • Kuivuus ja tulvat ovat vuorotelleet ja aiheuttaneet osaltaan nälänhätää ympäri maata. 1,3 miljoonaa lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta.
  • Monet muuttamaan pakotetuista perheistä elävät väliaikaisilla leireillä, joissa pieniä lapsia uhkaavat kulkutaudit.
19 000

lasta on pakotettu lapsisotilaiksi vuoden 2013 jälkeen