Elämme maailmassa, jota ilmastokriisi muuttaa jo nyt. Muutokset eivät ole vain sääilmiöitä, vaan ne ovat paljon monimutkaisempia. Yksi ilmastokriisin monista vaikutuksista on pakolaisuus. Vaikka ilmastopakolaisten tarkkaa määrää ei tiedetä, on varmaa, että jo nyt miljoonat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi.
Määrä tulee todennäköisesti vain kasvamaan: hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään kodeistaan ilmastonmuutoksen vaikutusten takia vuoteen 2050 mennessä.
Boulama, Gueskerou-kylän johtaja ja World Visionin ohjelmakoordinaattori tarkastelevat yhtä aurinkoenergialla toimivaa vesipistettä. Lokakuussa 2019 Komadougou-joki Diffassa, Nigerissä, tulvi pahasti. 23 000 ihmistä joutui pakenemaan pienillä veneillä jättäen kylänsä, kotinsa, satonsa ja viljelymaansa.
Ibrahim Mohamed Samna
Ilmastonmuutos ei tunne rajoja, vaan koskettaa meitä kaikkia. Vaikutukset voivat tulla myös yllättäen: yksi esimerkki tästä ovat Australian metsäpalot eli “musta kesä” vuodenvaihteessa 2019–2020. Yksi maailman kehittyneimmistä maista peittyi savusumuun ja miljoonat ihmiset joutuivat pysymään kodeissaan savun takia. Metsäpalot saivat aikaan valtavia tuhoja: tuli tappoi ainakin 34 ihmistä, poltti jopa 5 900 rakennusta ja nieli arviolta noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää ja maata. Kokonaisia rannikkokaupunkeja evakuoitiin liekkien alta merivoimien aluksiin.
Samaan aikaan toisaalla puhkesi toisenlainen luonnonkatastrofi.
Naisia osallistumassa terveys- ja ravitsemuskoulutukseen. Nämä naiset perheineen ovat joutuneet jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi. Jatkuvat tulvat ovat tuhonneet heidän kotinsa, satonsa, elinkeinonsa ja kyläyhteisönsä.
Ibrahim Mohamed Samna
Lokakuussa 2019 viikkoja kestäneiden rankkasateiden jälkeen Komadougou-joki tulvi ja pakotti 23 000 ihmistä pakenemaan kodeistaan Etelä-Nigerissä, Diffan alueella. Tuhansia hehtaareja viljelykasveja, laidunmaita ja koteja jäi veden alle.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Diffan alueella asuu lähes 120 000 pakolaista ja 109 000 maan sisäistä pakolaista. Ilmastonmuutoksen seurausten takia vuonna 2019 yli 10 prosenttia Nigerin asukkaista tarvitsi humanitaarista apua. Ruokapula oli läsnä perheiden elämässä jo ennen tulvaa, ja tulva pahensi tilannetta entisestään.
-
3 000 kylän perhettä joutui jättämään kotiseutunsa. Menetin kaiken omaisuuteni, kotini, ruokani, vaatteeni ja viljelysmaani – kaikki huuhtoutuivat pois, kertoo Boulama, paikallisen yhteisön johtaja.
-
Kun tulvat alkoivat, meidät haettiin veneillä kylästä pois ja otimme mukaan kaiken mitä ehdimme pelastaa.
Boulama perheineen pääsi pakenemaan tulvaa, mutta ongelmaksi muodostui puhtaan veden saaminen.
- Kun lähdimme, lapseni sairastuivat ripuliin ja pahoinvointiin, sillä meidän oli pakko juoda vettä joesta.
World Vision jakoi hätäapuna puhdasta vettä ja rakensi käymälä- ja pesutiloja hygienian parantamiseksi ja tautien leviämisen estämiseksi.
- Tämä on ollut todella tärkeää, erityisesti lasteni kannalta, kertoo Boulama.
Ilmastonmuutos lisää humanitaarisen avun tarvetta ja erityisesti joudumme panostamaan puhtaan veden ja hygienian turvaamiseen. Tuen tarve on nyt jo suuri ja tulee entisestään kasvamaan.
Katastrofivalmiuden vahvistamisen ja hätäavun ohella keskitymme myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, jotta maapallolla on riittävästi elintilaa myös tulevaisuudessa.
Kotinsa jättämään joutuneet perheet päätyvät usein pakolaisleireille. Perustarvikkeet kuten vesi ja hygieniatarvikkeet ovat tärkeä perusta perheiden selviytymiselle ja toipumiselle. Tämän leirin vesi- ja hygieniaprojektin ansiosta lapset saavat puhdasta vettä, eivätkä enää sairastu likaisesta vedestä. Parantunut hygienia estää myös sairauksien leviämistä leirillä.
Ibrahim Mohamed Samna
